sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Punajuurifetapiirakka






Nämä kuvat ovat seikkaileet blogini arkistossa jo reilun vuoden ajan. Syy siihen on auttamattomasti unohtunut resepti. Muistan vain hurmaavan maun, mutta ohje on täysin hukassa.

Isäinpäivätarjottavia miettiessä silmääni osui punajuuripussi. Samalla muistui mieleen tämä haahuileva piirakka. Ehkä voisin kokeilla luoda saman tyylisen ohjeen uudestaan, tuumin.
Lisäsin punajuurten joukkoon vuohenmaitofetaa ja munamaidon. Yksinkertaista, mutta niin hyvää!
Testasin ohjetta vielä uudelleen ja totesin että alkuperäinen ohje on päihitetty.
Kuvissa komeileva "punajuuripitsa" jäi vielä kehittelyyn.
Alla olevalla ohjeella leivot siis vuoassa olevan piirakan. 
Sopii loistavasti esimerkiksi pikkujoulujen ruokaisammaksi tarjottavaksi.


Punajuurifetapiirakka
(Glut, vuoka 25-27 cm)

2 2/3 dl riisijauhoja
3/4 dl pellavansiemenrouhetta  TAI (1/2 hampunsiemenrouhetta ja 1/4 dl seesaminsiemeniä)
ripaus suolaa
1/2 rkl psylliumia
2 tl leivinjauhetta
2 rkl (oliivi)öljyä
2 dl vettä

6 punajuurta (+suolaa uunissa paahtamiseen)
120 g (lampaan/vuohenmaito)fetaa

Munamaito
2 dl kermaa/kauramaitoa
2 kananmunaa
1/2 dl mustapippuria
ripaus suolaa

(halutessasi voit ripotella pinnalle vielä n.1 dl juustoraastetta)

Lado punajuuret kuorineen leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja ripottele punajuurien päälle hieman suolaa. Paahda 200 asteisessa uunissa  n. 40-50 min.

Mittaa jauhot, siemenet, psyllium, leivinjauhe ja suola kulhoon. Sekoita tasaiseksi.
Lisää joukkoon öljy ja vesi. Vaivaa taikinaksi (älä säikähdä, taikina voi olla hieman mureaa, se kuuluu asiaan).
Anna taikinan levätä jääkaapissa n. 10 min.
Voitele vuoka huolellisesti ja taputtele taikina pohjalle ja reunoille.
Esipaista pohjaa 10 min 200 asteisessa uunissa.

Kuori punajuuret ja kuutioi melko pieneksi. Levittele tasaisesti piirakkapohjan päälle.
Murustele pinnalle feta.
Sekoita munamaidon ainekset keskenään ja kaada seos piirakan päälle.
Halutessasi lisää juustoraaste.

Paista vielä 30 min 200 asteessa.





sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Käsi sydämellä!










Tiedätkö sen tunteen kun uni ei vain tule.
Käännät kylkeä, pyörähdät selällesi ja taas toiselle kyljelle.
Kellon vilkuileminen ja kännykän tuijottaminen ei tunnetustikkaan auta.
Silti huomaan turvautuvani molempiin.
Pieni järjen ääni muistuttaa rauhoittumisen tärkeydestä.
Kännykkä pois ja muutama syvä hengitys.
Muistutan itselleni että kaikki järjestyy ja päätän suunnata ajatukseni positiivisiin asioihin.
Huomaan kuinka kädet hakeutuvat sydämelle ja mieleen alkaa nousta kiitollisuus.
Yksi kiitollisuuden aiheista on lapsuudenkodin perinteet.
Vanhempani ovat ihailtavasti rakentaneet niitä ja antaneet meille lapsille mahdollisuuden toteuttaa visioitamme.
Syksyisin meillä on tapana pitää "syysjuhlat", joissa nautimme sadon runsaudesta ja syksyn väriloistosta. 
Tätä syksyä juhlimme viikko sitten. Päivällä herkuttelimme sienikastikkeella ja uunijuureksilla. Iltapäivällä pöytään katettiin suklaalla kuorrutettuja hedelmiä, "syötäviä myrkkysieniä" ja sacerkakkua.
Koristelu toteutettiin vaahteranlehdillä ja kynttilöillä.
Niin, vähitellen alkaa taas kynnilöiden polttamisen sesonkiaika. 
Kai katseen saa jo ujosti kääntää jouluun.
Tai ainakin ajatuksissa myhäillä, kuinka kutkuttavalta se joulun tulo taas tuntuukaan.
Ainakin minun kohdallani ihanien asioiden "mutusteleminen" saa olon onnelliseksi.
Testaa tänään listata asiat, joista olet ollut tänään kiitollinen.

Lempeää sunnuntaita! 

Suklaabanaanien ohjeen löydät tästä.


Terveellisimmät "myrkkysienet"
(Gluteeniton, 4 kpl)

4 kananmunaa
2 tomaattia
n. 1/2 dl turkkilaista jogurttia (tmv.)
Voit halutessasi maustaa jogurttia esim. ripauksella suolaa, sinappia ja mustapippuria.

Coctailtikkuja

Keitä kananmunat kypsiksi. Kuori ja leikkaa molemmista päistä pieni pala pois, jotta sienet pysyvät pystyssä.
Pese ja halkaise tomaatit.
Kiinnitä tomaatit coctailtikulla kananmunaan.
Ota jogurttia lusikaan ja töpyttele tomaatille pilkkuja. 






tiistai 6. lokakuuta 2015

Vatruskat




Tänään haluaisin kirjoitella teille vähän enemmän, mutta aika ei anna periksi.
Mustavalkoisesti ajateltuna olisi oikeastaan helpompi jättää kokonaan kirjoittamatta. 
Luulenpa että täydellistä postaushetkeä ei sitten tulisikaan pitkiin aikoihin.
Siksipä totesin että haluan käydä pikaisesti jakamassa tämän mainion ohjeen.

Sain Olga Temosen vatruskan ohjesta kipinän kokeilla vatruskojen tekoa myös gluteenittomasti. 
 Muutin hieman mittasuhteita, vaihdoin jauhot gluteenittomiin ja maustoin täytteen tuoreella tillillä. 
Ilokseni totesin että näihin sai hyvin upotettua puuronjämät ja yli jääneet perunat, todellista hävikkiruokaa.
Keittele juomaksi kunnon kaakao ja nauti.

Nyt minun on aika painaa pipo päähän ja suunnata illan sählyyn.
Reipasta mieltä viikkoosi!

Vatruskat
(Glut. 10 kpl)

Täyte
2 dl keitettyä hirssiä/puuroutuvaa riisiä
2 kananmunaa
2 rkl tuoretta tilliä hienonnettuna (myös ruohosipuli sopii hyvin)
15 g voita

Kuoritaikina
6 perunaa
3/4 dl täysjyväriisijauhoa
1 tl suolaa

Laita kuoritaikinan perunat kiehumaan ja tämän jälkeen aloita täytteen valmistuksesta.
Keitä hirssi (raakana n. 3/4 dl) pakkauksen ohjeen mukaisesti.
Keitä kananmunat ja pilko ne kypsennetyn hirssin joukkoon.
Hienonna tilli. Lisää myös voi ja sekoita täyte tasaiseksi.

Kuori perunat ja survo soseeksi. Mittaa jäähtyneen soseen joukkoon riisijauho ja suola.
Sekoita kimmoisaksi taikinaksi.
Muotoile taikinasta pötkö ja jaa se 10 osaan.
Kaulitse palat ohuiksi ympyröiksi riisijauhoja apuna käyttäen.
Lisää jokaisen runsas ruokalusikallinen täytettä ja nosta toinen puoli täytteen yli (niin että muodostuu puolikuun muotoisia vatruskoita). Painele sormilla reunat tiiviisti kiinni.
Paista 250 asteessa 13 min.
Ripottele pinnalle vähän herbamare suolaa.
Vaihtoehtoisesti voit voidella vatruskat voisulalla.

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Syksyn kauneudesta













Olkoonkin vettä vihmova ilma, pimenevät illat ja tuulinen tuiverrus,
 syksyssä on herkkyyttä.
Luonto saa ylleen kauneimmat värit ja varvut täyttyvät marjoista. 
On sadonkorjuun aika. 
Vuosi sitten toteutin seitsemän päivän teemaviikon runsaan omenasadon innoittamana.
Tänä vuonna omenoiden saaminen ei ollutkaan itsestäänselvyys.
Olet jo varmasti kuullut, kuinka pihlajanmarjakoit päätyivät omenoihin, kun pihlajanmarjoja ei tullut lainkaan.
Näin omenasato jäi aikaisempia vuosia pienemmäksi.
Olen onnekkaassa osassa, sillä meidän kotipihan omenapuun omenat olivat käyttökelpoisia.
Suurta iloa herättivät myös isovanhempieni omenalahjoitukset.
He ovat vuosi toisensa perään kantaneet meille marjoja, hilloja, omenoita, kuivattuja suppilovahveroita jne.
Mummolassa on herkuteltu savustetulla kalalla, maisteltu kuusenkerkkää ja pujotettu matoa koukkuun.
Täytyy todeta että ihailen heidän elämänasennettaan.
Aitous, itse tekeminen ja sen tuoma voima välittyy isovanhempieni touhuilusta.
Tästä haluan ottaa opiksi.
Siksi työnsin viikonloppuna kumisaappaat jalkaan,
poimin omenat puusta ja tunsin vesisateen ropisevan hiuksilleni.
Siksi leivon itse leipäni, taitan tillin äidin kasvimaalta ja harjoittelen isoäidinneliöiden virkkaamista. 

Nautitaan syksystä. 
Halaus, välitän sinusta!

ps. Leivo sadepäivän iloksi lempipullaasi.
Tällä hetkellä tämä on minun suosikkini.
Ohje on vasta kehitteillä, mutta lupaan kertoa sen sinulle, kun se on valmis.



maanantai 14. syyskuuta 2015

Syyssoppaa








Starttasimme viime viikolla muutaman kaverin kanssa ihanan arkiruokaringin.
Siinä kukin valmistaa vuorollaan tavallista kotiruokaa koko jengille.
Ja ah, kuinka ihanaa onkaan koulupäivän päätteeksi istahtaa valmiiseen pöytään!

Taisinpa tarjoutua aloittamaan arkiruokakokkailut ja tein sen perinteitä vaalien.
  Tämä keitto on muotoutunut minun ruokavalion kulmakiveksi.
Lisäksi leivoin leipäviikolta tuttua vuokaleipää. 
Eihän keitto ole mitään ilman tuoretta leipää, jolla voi kaapia lautaselta liemen rippeet.
Niin kuuluu tehdä, sillä usein keitossa parasta on juuri se liemi.
 Ainakin minun mielestäni.

Lisäksi valmistin ruohosipulisen yrttivoin, joka toi kivan lisämausteen kokonaisuuteen.
Nyt haastan sinut kutsumaan kaverit, naapurit tai muut tuttavat luoksesi syömään.
Ilahdutat suuresti toisia ja saatatpa huomata hymyn myös omilla huulillasi.

Vuokaleivän ohjeen löydät täältä

Porkkanalinssisosekeitto
(Glut, maidoton)

1 kg porkkanaa
2 dl punaisia linssejä
15 cm pala purjoa
2 pientä valkosipulinkynttä
1-1,5 tl suolaa
mustapippuria

Kuori ja pilko porkkanat kattilaan. Kaada päälle vettä, niin että porkkanat peittyvät.
Mausta vesi ripauksella suolaa.
Aseta kansi kattilan päälle ja keitä n. 10 min.
Huuhtele ja pilko purjo paloiksi. Hienonna myös valkosipuli.
Huuhtele linssit huolellisesti pakkauksen ohjeen mukaisesti.
Lisää sipulit ja linssit keittoon ja keitä n. 10 min, niin että porkkanat ovat täysin pehmenneitä.
Ota keitinliemi talteen. Sekoita tasaiseksi sauvasekoittimella.
Lisää keitinliemi joukkoon ja sekoita hyvin.
Mausta suolalla ja mustapippurilla.
Tarjoa tuoreen persiljan ja siemenien kera.


Ruohosipulinen yrttivoi
(Glut.)

50 g voita
1/2 dl öljyä
1/4 dl vettä
1/2 valkosipulin kynttä
1/2 punttia ruohosipulia

Pehmennä voi huoneenlämpöiseksi.
Sekoita öljy ja voi sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää vettä pienissä erissä, välillä hyvin sekoittaen.
Hienonna valkosipuli ja pilko ruohosipuli pieneksi.
Lisää sipulit voin joukkoon ja anna maustua hetki kylmäkaapissa.




lauantai 5. syyskuuta 2015

Kultareunustetut lapsuudenmaisemat























Syksy jo saa, ja koulunpenkit kutsuvat.
Viimeisinä lomapäivinä halusin ottaa ilon irti vapaudesta, joka hieman rajoittuu koulurytmin alkaessa.
Siksi päätimme siskoni kanssa tehdä päivän reissun Luhankaan, jossa aloitimme koulutaipaleemme.
Ja kuten arvata saattaa, Luhankamuistot ovat saaneet kultareunukset.
Niin vapaata, vallatonta ja lapsenmielistä oli elämä tuolloin.

Kurkimme vanhan kerhorakennuksen ikkunoista sisään, nuuhkimme kirjaston tuttua tuoksua ja ihmettelimme, kuinka lapsuudessa kaikki tuntui paljon suuremmalta.
Hetken jopa epäilimme että Luhanka on joutunut kutistuskoneeseen.
Tiedä sitä, mutta mukavaa oli!
Päivän aikana huomasimme, kuinka lapsenmeilinen kuplinta alkoi taas nousta pintaan muistojen äärellä.

Ennen varsinaista päämäärää, pysähdyimme pitämään aamiaisbrunssin Vaaruvuoren luonnon helmassa.
Eväskorin sisältöä aloimme valmistelemaan jo edellisenä iltana.
Ja sama meno jatkui aamulla.
Mahat kurnien matkasimme brunssipaikallemme, levittelimme viltit ja evästykset.
Kuvaussession jälkeen syömisen ja rupattelun merkeissä hurahti muutama tunti.
Taas tuli todistettua, että kaikki maistuu paremmalta luonnon helmassa.

Olen kai ollut totaalisesti lomalla, sillä täytyy myöntää ettei tarkkoja ohjeita ole nytkään.
Halusin kuitenkin kirjoitella tästä retkestä, ehkäpä se antaa inspiraatiota muussa mielessä.
Leivät valmistimme tätä ohjetta mukaillen.
Mysliä voit valmistaa tällä ohjeella.

Kookospallojen ohje ei ole omani, mutta haluan silti jakaa sen teille.
Erinomaista kahvin kanssa!

Kookospallot

1,5 dl kaurahiutaleita (käytä gluteenittomia kaurahiutaleita)
0,5 dl tomusokeria
2 rkl kaakaojauhetta
60 g voita
1 tl vaniljasokeria
2 rkl kermaa
1- 1.5 dl kookoshiutaleita

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja pyöritä taikinasta pieniä palloja. Kieritä pallot kookoshiutaleissa ja laita ne jääkaappiin jäähtymään ennen tarjoilua.






perjantai 28. elokuuta 2015

Pihajuhlat
















Olen tainnut hurahtaa näihin helteisiin.
On ollut ihana mennä ja tulla vapaasti, loikoilla auringossa ja leipoa, leipoa ja leipoa.
Hurahtamiseni seurauksena blogin postaukset laahaavat nyt useamman viikon jäljessä.
Toisaalta, luulempa että sinäkin olet mieluummin nauttinut intiaanikesästä, kuin tuijotellut tietokoneen näyttöä.
Tänään, sateisempana syyspäivänä oli aika istahtaa koneen ääreen ja kertoa teille ihanasta pihajuhlasta, jota vietimme pari viikkoa sitten.

Idea näistä kekkereistä syntyi reippaan pyöräilyn jälkimainigeissa.
Makoilimme pikkusiskoni kanssa laiturilla ja pohdimme, millainen olisi unelmiemme päivä.
Hetken tuumailtuamme totesimme että siihen kuuluisi  reipas aamulenkki, leipomista, ystäviä ja  pihajuhlat.
Ja miksipä unelmien päivä ei voisi olla jo tänään!

Kotona keittiön valloitti kaksi tarmokasta jauhopeukaloa.
Syntyi mutakakkua, paistettuja persikoita ja kesäkurpitsaviipaleita, juustosarvia ja perunasalaattia.
Koristeeksi askartelimme viirinauhat, jotka vilahtivatkin jo saaripiknik postauksessa.
Pöytään istuimme lähes koko perheen voimin.
 Nautimme hyvästä seurasta, ihanasta ilmasta ja maukkaasta ruoasta.

Valitettavasti en voi ilahduttaa teitä tuon suloisen kakun ohjeella, sillä se löytyy vain pikkusiskoni päästä.
Mitään tarkkoja mittoja emme siis ottaneet ylös.
Sen voin kuitenkin kertoa että pohjat ovat tehty mutakakun ohjeella ja välissä on mansikkarahkaa.
Pinnalle blendattiin mansikoista ja banaanista sosetta ja koristeeksi poimittiin päivänkakkaroita.
Ehkä näiden vinkkejen avulla sinä loihdit alkuperäistäkin ehomman luomuksen.

Juustosarvien ohjeen löydät tästä.

Paistetut persikat
(Glut.)

1 kg persikoita
voita paistamiseen

Mausta persikat hunajalla, vaniljasokerilla, kanelilla ja ripauksella kardemummaa

Halkaise persikat ja poista kivet.
Paista pannulla leikkuupinta alaspäin, niin että pinta saa väriä.
Aseta puolikkaat pellille (leikkauspinta ylöspäin) ja ripottele pinnalle mausteita.
Paista 225 asteessa n. 5 min.
Koristele mintunlehdillä.

Kermaviilikasteike

2 dl kermaviiliä
1 dl maitorahkaa
3 1/2 rkl tomusokeria
1/2 tl vaniljasokeria

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna maustua hetki.

Kesäkurpitsaviipaleet

Leikkaa kesäkurpitsa n. 1/2 cm paksuisiksi viipaleiksi.
Ripota pinnalle hieman suolaa ja odota hetki, jotta ylimääräinen neste nousee pintaan.
Taputtele neste pois esimerkiksi talouspaperilla.
Lisää pintaan suolaa ja mustapippuria.
Paista viipaleita voi-öljy seoksessa, niin että pinta saa väriä.

perjantai 21. elokuuta 2015

Siskoaikaa saaressa
















Näitä helteitä ei varmaankaan voi hehkuttaa liikaa.
Vihdoinkin housunlahjetta on voinut lyhentää reippaasti ja hihojakaan ei ole tarvittu.
Viime viikonloppuna satuimme olemaan siskojen kanssa yhtäaikaa kotona.
Syntyi idea saaripiknikistä, ja se oli sitten menoa!
Valmistelimme eväitä, etsimme veneen avaimia ja pakasimme mukaan pari viirinauhaa. 
Yksi kuva tältä retkeltä vilahtikin jo instagramissa, mutta halusin vielä jakaa tunnelmia  täällä blogin puolella. 
Halusin jakaa teille myös uudistetun version kurpitsakätköistä, joiden ohjeen julkaisin ensimmäisen kerran viime syksynä.
Valmistimme myös suklaabanaaneita, hieman alkuperäistä ohjetta kevyemmin koristeltuna.
Nappasimme kaupasta mukaan croissantit ja vesimelonin, jota kauhoimme lusikoilla suihin.
Yhteisen ilon kukistajaksi leivoimme vielä kakun, jonka ohjetta emme kuitenkaan muistaneet ottaa ylös.
Rennolla meiningillä siis mentiin.

Aurinkoista viikonloppua!


 Kurpitsakätkö
(Gluteeniton, 18 kpl)

Pohjataikina
2 dl tattarijauhoja
2 dl riisijauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl psylliumia (käytin Finaxia)
1 tl suolaa
1,5 dl hienoa kesäkurpitsaraastetta
1/2 dl rypsiöljyä
2 dl vettä

Täyte
1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
1 kesäkurpitsa
100 g fetaa
1/2 tl mustapippuria
1 kananmuna

3 tomaattia
3dl juustoraastetta

Aloita valmistaminen täytteestä.
Pilko sipulit hienoksi silpuksi ja raasta kesäkurpitsa raasteeksi.
Kuumenna tilkka öljyä pannussa ja kuullota seosta hetki. Lisää feta ja mustapippuri ja anna maustua hetki. Lisää lopuksi joukkoon kananmuna.

Raasta valmiiksi juustoraaste ja pilko tomaatit.

Raasta kesäkurpitsa pohjataiknaa varten hienoksi raasteeksi.
Aseta kaksi suodatinpussia sisäkkäin. Laita raaste suodatinpussiin ja aseta suodatinpussi lasin päälle. Näin ylimääräinen neste pääsee valumaan pois.
Sekoita tattarijauho, riisijauho, leivinjauhe, suola ja psyllium keskenään.
Lisää joukkoon valutettu kesäkurpitsaraaste, rypsiöljy ja vesi.
Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja anna tekeytyä kylmäkaapissa n. 5 min.

Voitele muffinssipellin kolot öljyllä.
Jaa taikina 18 osaan.
Leivo hyvin jauhotetulla pöydällä pieniä pyörylöitä, jonka saat asetettua pellin koloon.
Jauhoina voit käyttää esim. tattarijauhoja.

Lusikoi jokaiseen koloon täytettä.
Ripota pinnalle vähän juustoraastetta, aseta päälle tomaattisiivu.
Laita pintaan vielä juustoraastetta.

Paista 225 asteessa 18 min.

Nostele kurpitsakätköt pois pelliltä ja anna niiden jäähtyä ritilän päällä.